Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

RAIDONJÄRVEN SUOJELUYHDISTYS RY eli tutummin RAISU

Me Leski- ja Raidonjärven rannoilla asuvat ja lomailevat perustimme 22.7.2008 suojeluyhdistyksen, jonka tarkoituksena on koota voimia järviemme (Leski- ja Raidonjärvi) tilan parantamiseksi ja säilyttämiseksi. Olemme huolissamme molempien järvien veden laadun puolesta ja siksi olemme päättäneet iskeä ennen kuin on liian myöhäistä! Haluamme edistää järvien kunnostusta, hoitoa ja virkistyskäyttöä aktiivisella toiminnalla, tiedottamisella ja varainhankinnalla. Yhdessä on helpompi toimia kuin yksin. Yhdistämällä voimamme meillä on hyvät mahdollisuudet kantaa yhdessä vastuuta Leski- ja Raidonjärven tilasta, Nyt ja Tulevaisuudessa!

Kutsu yhdistyksen vuosikokoukseen 24.11.2018 klo 13:00

Lisätty 15.11.2018

Toivotamme teidät tervetulleiksi Raidonjärven suojeluyhdistys ry:n sääntömääräiseen vuosikokoukseen Nummenkylän koululle, Renkoon (Härkätie 4151, 14300 Renko), lauantaina 24.11.2018 klo 13:00 alkaen.

Lue kokonaan »

YHDISTYKSEN VUOSIKOKOUS 2017

Lisätty 24.11.2017

Yhdistyksen vuosikokous järjestettiin Rengossa, Nummen koululla, Ruokojärven rannalla. 

Lue kokonaan »

KUTSU YHDISTYKSEN VUOSIKOKOUKSEEN 28.10.2017 KLO 13:00

Lisätty 13.10.2017
Lue kokonaan »

VESINÄYTTEITÄ TALVELLA 2017

Lisätty 13.10.2017

Raidonjärven ja Leskijärven vedenlaatu talvella 2017

Lue kokonaan »

VUOSIKOKOUS 2016

Lisätty 12.08.2016

Raidonjärven suojeluyhdistyksen eli tutummin RAISUN järjestyksessään yhdeksättä kokousta vietettiin tällä kertaa mukavissa merkeissä Sirkka ja Teuvo Mikkolan mökillä, Leskijärven rannalla. Kokoukseen saapui kaiken kaikkiaan 8 jäsentä. Tämä olikin piristävää, sillä edellisinä vuosina ei kokouksissa ole juuri päät yhteen kolisseet. Kahvituksesta vastasi Sirkka Mikkola. Laskua ei ole vielä näkynyt, joten Yhdistys kiittää mahtavista puitteista ja talkoohengestä:)

Tällä kertaa taas valittiin yhdistyksen hallitus kahdeksi vuodeksi etenpäin. Mitään järisyttäviä muutoksia ei kokoonpanossa tapahtunut. Raisun hallitus 2016-2017 on seuraava.

Sami Kärnä, Puheenjohtaja

Arto Kemppinen, Varapuheenjohtaja

Marko Knuutinen, Rahastonhoitaja, sihteeri

Pirjo Pakarinen

Tarja Salonen

Varajäsenet: Teuvo Mikkola ja Riku Ylitalo.

 

 Kokouksessa päätettiin, että molemmista järvistä otetaan talvella näytteitä. Edelliset näytteet ovat vuodelta 2013. Laskeutusallas-hanketta Raidonjärveen laskeviin ojiiin aletaan myös viedä eteenpäin. Tämä hanke rystää yhdistyksen kassaa mukavasti, joten yhdistyksen rahoja tullaan nyt säästämään tähän hankkeeseen. Leskijärvessä on kolmena kesänä suoritettu vesikasviniittoja, osoittain yhdistyksen tukemana, ranta-asukkaiden omalla kustannuksella ja Vanajavesikeskuksen tuella. Ensi kesänä yhdistys ei voi tukea niittoa, joten ranta-asukkaat keräävät tarvittavan rahoituksen keskenään. Toki yhdistus hakee tähän hankkeeseen ulkopuolista tukea kuten ennenkin.

 

Kokouksen pöytäkirja ja liitteet.

 

Terveisin

Marko Knuutinen

Yhdistyksen sihteeri

Lue kokonaan »

Sinilevän myrkyllisyystutkimus

Lisätty 03.08.2016

Raidonjärvestä teetettiin Sinilevän myrkyllisyystesti Helsingissä, Metropolilabissa. Näyte testattiin 24.7.2016 ja siinä ei havaittu sinilevää, joten myrkyllisyyttäkään ei voitu todeta!

Monet ovat varmaan havainneet järven pinnalla heinäkuussa ruskeita lauttoja. Nämä lienevät mitä luultavimmin Ruostesienen itiöitä.

Suopursuruostesienen itiöiden muodostamia lauttoja on esiintynyt tälläkin viikolla (vko 30) järvien pinnoilla Järvi-Suomen alueella. Lautat ovat ruskeita, kellertäviä tai ruosteenpunaisia. Suopursuruostesientä esiintyy eniten heinäkuun lopusta elokuulle. Sitä esiintyy eniten idässä ja pohjoisessa, mutta paikoitellen lähes koko Suomessa kuusen ja suopursun levinneisyysalueella. Suopursuruostesieni on terveydelle vaaratonta. Runsaasti itiöitä sisältävä uimavesi saattaa aiheuttaa uimarille samanlaisia silmäoireita kuin siitepölylautat.

Lue kokonaan »

YHDISTYKSEN VUOSIKOKOUS 7.8.2016 KLO 14:00

Lisätty 21.07.2016
Lue kokonaan »

Raidonjärvessä sinilevää

Lisätty 21.07.2016

Raidonjärvellä havaittiin sinilevää 10.7.2016. Levä muodosti pinnalle laajoja ruskeita lauttoja ja rantaveteen muodostui sinne tänne vihreitä lauttoja ja järven vesi oli täynnä vihreitä hiukkasia. Lähetimme näytteet Ely-keskukselle, josta tuli vahvistus, että kyseessä on todellakin sinilevä. Alla Ely-keskuksen koko vastaus. Teetämme levästä vielä myrkyllisyystestin. Tiedon saamiseen menee noin 1 viikko.

 

Hei Marko,

sain juuri lähettämänne levänäytteen mikroskopoitua. Näyte sisälsi Anabaena spp. ”twisted” –sinilevää eli kierteistä, helminauhamaista sinilevää.

Sinilevien parhaan kasvamisen kannalta järven pinnalla on kesällä liian voimakas valaistus. Sen vuoksi ne kasvavat parhaiten hiukan syvemmällä himmeämmässä valossa. Tästä syystä niitä ei yleensä huomata alkukesällä.

 

Mutta kun sinilevä vanhenee, lakkaavat niiden kelluntasyvyyttä säätelevät kaasurakkulat toimimasta ja levää voi kohota pintaan tyynellä säällä, koska ne eivät enää kykene estämään sitä. Jos tämän jälkeen alkaa tuulla, kerää tuuli pintaan noussutta levää jonnekin tuulen alapuolisen rantaan.  Levää voi kerääntyä yhteen kohtaan rannalla niin paljon, että sen voi helposti havaita paljain silmin.  Mutta niin kauan kun sama määrä levää on hajallaan järven vesimassassa, sitä ei ihmisen silmin yleensä huomata. Jos sää on tuulista, tuuli sekoittaa levän veteen, eikä se pääse nousemaan pintaan. Silloin se jää helposti huomaamatta.

 

Tärkeätä tässä on ymmärtää, että se levämassa, joka havaitaan yhdessä tietyssä paikassa rannalla, ei suinkaan ole syntynyt siinä, vaan se on alun perin kasvanut ympäri järveä sen valaistussa kerroksessa (levät siis tarvitsevat valoa kasvaakseen). Suurilla järvenselillä tuuli voi kerätä levää kymmenien neliökilometrien alueelta johonkin tuulen alapuoliseen rantaan. Ja jos järvi on kirkas, voi levää kasvaa useiden metrien paksuisessa vesipatsaassa. 

 

Levää siis voi kerääntyä pintaan erittäin suurista vesitilavuuksista. Kun kaikki se levämassa kerääntyy pintaan ja tuulen avustuksella johonkin rantaan,  voi yhteen kohtaan kertyä runsaastikin sinilevää.  Pienelläkin järvellä leväesiintymä voi olla runsas, jos ravinteita on ollut tarpeeksi levien kasvuun.  Syksyisinkin sinileväesiintymiä tavataan silloin tällöin, sillä vesimassan syystäyskierto nostaa syvemmältä ravinteita pintaan levien käyttöön.  Kun syksy etenee ja valon määrä vähenee, se alkaa vähitellen rajoittaa levien kasvua.

 

Sinileviä voi tällä tavoin nousta pintaan millaisella järvellä tahansa, myös hyväkuntoisilla, kirkkailla ja karuilla järvillä. Kyse on siis toisaalta luonnon omasta ilmiöstä, mutta rehevöityneillä järvillä sinileviä on yleensä runsaammin ja niiden aiheuttamat haitat järven virkistyskäytölle suurempia.  Levät tarvitsevat ravinteita kasvaakseen ja mitä enemmän niitä on saatavilla, sitä enemmän leviäkin on.

 

Sinilevän mahdollista myrkyllisyyttä ei voida varmasti tietää ilman kallista toksisuustestiä. Sen vuoksi on syytä olla varovainen ja pitää lapset ja kotieläimet poissa rannasta, jos sinilevää on siinä runsaasti. Uimistakin kannattaa välttää, jos leväesiintymä on runsas, eikä vettä pidä silloin käyttää löylyvetenä saunassa.  

 

ystävällisin terveisin
Martti Ylätupa

Hämeen ELY-keskus
puh. 0295 025 119

martti.ylatupa(at)ely-keskus.fi

Lue kokonaan »

Yhdistyksen vuosikokous 2015

Lisätty 01.10.2015

Yhdistyksemme vuosikokousta vietettiin 28.8.2015 Rengossa, Nummen koulun tiloissa. Tällä kertaa kokoukseen oli uskaltaunut allekirjoittaneen lisäksi 4 jäsentä. Kokouksen vieraaksi oli saapunut Hämeenlinnan kaupungin vesistöasiantuntija Heli Jutila. Hän piti mielenkiintoisen puheenvuoron laskeutusaltaista osana järvien suojelutyötä. Laskeutusaltaalla tarkoitetaan esimerkiksi ojan yhteyteen kaivamalla tai patoamalla tehtyä vesiallasta, jonka päätarkoituksena on kerätä pelloilta ja valuma-alueilta veden mukana liikkeelle lähtenyttä maa-ainesta ja estää sitä pääsemästä vesistöön. Laskeutusaltailla voidaan pysäyttää veteen joutunutta kiintoainetta, sekä poistaa ja pidättää myös veteen liuenneita ravinteita. Niitä pidetäänkin kustannustehokkaina työkaluina järven veden laadun kestävään parantamiseen pitkällä aikavälillä.

 

Heli oli myös tutustunut suojeluyhdistyksen järvien valuma-alueisiin ja esittikin joitain paikkoja joille laskeutusallas soveltuisi. Keskustelimme kokouksessa, että yhdistys voisi lähteä ajamaan asiaa eteenpäin ja ensimmäinen tavoite voisi olla yhden altaan pienimuotoinen pilottiprojekti. Toivottavasti saamme tähän asiantuntija-apua jatkossakin Hämeenlinnan kaupungilta. Myös alueen toimijoiden ja yhdistyksen yhteistyö on tärkeässä roolissa projektin aikaansaamiseksi. Kokouksen aineistot löytyvät tuosta alta.

Kokouksen pöytäkirja ja liitteet.

Heli Jutila aineistot: Raidonjärven valuma-alue ja kohteet.pdf ja Laskeutusallas-kosteikko_suunnittelusta toteutukseen.pdf

Lue kokonaan »

Vesikasvit niitettiin Leskijärvellä

Lisätty 28.08.2015

Elokuun 12. päivä klo 9:00 Kaislapoikien koneet saapuivat jälleenLeskijärvelle melskaamaan. Järveltä saatiin taas rantoja parturoitua sekä keskellä järveä kasvavaa kasvustoa myös. 

Lue kokonaan »